Make your own free website on Tripod.com

Etusivu

Alkusanat

Tarina

Lapsuus ja nuoruus

Opiskelu Torniossa

Työelämään
Takaisin Tornioon
Helsinki
Nykyhetki

Linkit


 







 

 

Lapsuus ja nuoruus

Synnyin perheen esikoiseksi Tornionjokilaaksossa vuonna 1971. Vanhempani olivat alle 30-vuotiaita, isä kuorma-autonkuljettaja ja luulen, että äitini ei tainnut olla silloin töissä. Ensimmäiset vuoteni vierähtivät niin nopeasti, etten edes muista niistä erityisempää. Sitten vuonna 1976 syntyi pikkusiskoni ja elämä jatkui tavalliseen malliin. Elämäni oli normaalia lapsen elämää, mummola oli lähellä ja naapurista löytyi kavereita jo hyvinkin varhaisessa iässä.

Koulun aloitin kuusivuotiaana pienessä kyläkoulussa. Muistan jopa eka aamun lähdön, yritin syödä ranskanleipää ja Oboy'n kaakaota, mutta jännitti niin paljon, että ei oikein ruoka maistunut. Koulussa varmaan viihdyin niin kuin siellä nyt voi viihtyä. Opiskelu ei ollut suurin harrastus ja todistukset olivatkin keskitasoa, mutta olin niihin täysin tyytyväinen ja niin olivat varmaan vanhempanikin. Olin tuolloin hieman ujo tavallaan, muistan kun siitä joskus puhuttiin, en ollut heti sinut vieraiden ihmisten kanssa. Tarkkailin tilannetta vähän aikaa sivusta ja olin jopa ylpeä ujoudestani kun monet sanoivat, että olen niin rauhallinen. Sama tarkkailijaominaisuus on minussa vieläkin. Kasvatukseni oli kaikin puolin normaalia.

Yläasteelle meno olikin jo sitten kohta edessä. Ystävystyin helposti ja kavereita oli runsaasti. Takatukkaa kasvatettiin ja farkun lahkeet tungettiin nilkkureihin. Sitten alettiin kiusaamaan tyttöjä ja sitä rataa. Muistaakseni kahdeksannella ollessani käräytin itseni kun "salaa" vilkuilin yhtä mukavaa poikaa. Vaikea sanoa mitä silloin ajattelin, tiedostin kyllä että se ei ollut ns. normaalia. Olin kyllä ihastunut tyttöihinkin, mutta tuona aikana olin kyllä niin ujo että ei tullut käytyä treffeilläkään. Ei ollut niinä vuosina kovin yleistä muillakaan.

Minua ei myöskään erityisemmin kiusattu koulussa, vain muutamia tapauksia muistan kun sitä tapahtui. Kiusaaminen ei ollut kuitenkaan kovin raakaa eikä fyysistä. Tuolloin kyllä muistan, että ajattelin olevani joskus vielä kiusaajieni yläpuolella henkisesti ja myös menestyä paremmin kuin he. Yläasteella koin olevani jollain tapaa aikuisempi kuin luokkakaverini, en tehnyt niin typeriä juttuja kuin muilla oli tapana. Muistan myös yläasteiässä hautoneeni itsemurhaa, koska jotenkin olin rikki sisältä. Kotona kaikki oli hyvin, mutta jotain vain oli pielessä. Tosin se taitaa olla aika yleistä siinä iässä. Muistan kun murrosiän alussa tuli nähtyä ensimmäisiä pornolehtiä, niin minua ei erityisemmin kiinnostanut naiset ja naisten ne "tavarat", vaan mielummin katselin sellaisia kuvia, joissa esiintyi myös miehiä, sitä en tosin kertonut kavereille. Teininä minulla ei ollut seksikokeiluja tyttöjen eikä poikienkaan kanssa.
 

eteenpäin...