Työelämä kaappasi minut myös
mukaansa Helsingissä ja elin tavallista normaalia elämää. Sain
töiden puolelta paljon tuttuja ja myös tutustuin kumppanieni kautta
uusiin ihmisiin. Tunnen paljon myös lappilaisia, jotka asuvat
Helsingissä. Osaan olen vasta täällä tutustunut, osa on kavereita
jotka ovat muuttaneet tänne minun jälkeeni.
Kaikenkaikkiaan olen onnellinen, että muutin Helsinkiin ja olen
päässyt elämään elämääni omana itsenäni. Olen edennyt myös
työelämässä mukavasti, parilta matkapuhelinoperaattorilta
Internetin kiehtoviin järjestelmiin, eli työpäiväni kulutan
tylsästi päätteen ääressä. Nykyisessä työssäni monet tietävät minun
olevan homo. En ole vielä tarkoituksella kertonut asiaa kaikille,
mutta kaikki aikanaan. Seksuaalisen suuntautumiseni ei ole
vaikuttanut mitenkään työoloihini.
Elämäni on myös elämisen arvoista homona. Asia täytyy vain itse
hyväksyä ja elää sen mukaan. En usko, että mikään voi eheyttää
homoa heteroksi, vaikka näin jotkin uskonnolliset piirit
yrittävätkin tehdä. Siinä valitettavasti jo rikki oleva ihminen
hajoitetaan vielä pahemmin ja tätä pelkäävät myös psykologit. Itse
en ole koskaan ollut uskonnollinen ja olen myös eronnut kirkosta,
johtuen mm. sen ajattelumaailmasta homoja kohtaan. Toinen syy oli
myös lopettaa kirkon perimä "pääsymaksu", eli kirkollisvero. En
tunnusta mitään uskontoa, mutta omaan kuitenkin terveen moraalin.
Kaverini (niin heterot kuin homotkin) toteavat minun olevan
moraalinvartija. Olen vain siitä pahoillani, että eräiden
tulkintojen mukaan raamattu tuomitsee homot ja sillä "lyödään"
homoja, toisten tulkintojen mukaan näin ei taas ole (raamatulla ja
koraanillakin nyt voi lyödä niin monia asioita kun niitä alkaa
tulkitsemaan). Homo voi syntyä myös hartaasti uskovaisten
perheeseen ja siihen voisi sanoa, että eiköhän se ole heidän
"herran" tahto silloin, vai onko se rangaistus synneistä - sitäpä
uskovaiset saavatkin miettiä. Uskontoja on niin monia ja koska
kaikki väittävät olevansa oikeaoppisia, niin olen päättänyt uskoa
vain itseeni. Kun en vahingoita ketään ja otan toiset ihmiset ja
luonnon huomioon niin siinä on elämänoppia kerrakseen.
Vaikka en itse usko koskaan hankkivani lapsia niin en myöskään
ymmärrä miksei homoille voisi myöntää adoptio-oikeutta. Vaikka
lapsella olisi kaksi äitiä tai kaksi isää niin se ei vaikuta lapsen
kasvuun mitenkään negatiivisesti. Muissa maissa on paljon lapsia
kasvanut tasapainoisiksi aikuisiksi homovanhempien kasvatuksessa.
Homomiehet eivät myöskään ole pedofiilejä, kyse on täysin eri
asiasta. Lapsesta ei myöskään tule homoa tai lesboa kasvattajiensa
perusteella, niin kuin jotku pelkäävät. Minun vanhempani ovat
heteroja ja silti minusta tuli homo ja siskosta hetero ihan
normaalissa perheessä ja normaalikasvatuksella.
Eräs kaverini tuttu naisihminen oli kerran pohtinut, että olenko
homo. Oli todennut, että tiedän niin paljon autoista että en voi
olla. Asia huvittaa vieläkin, tosin on kyllä kerrottu totuuskin
hänelle. Omistan auton ja olen aina pitäny autoista. Pikkupoikana
omistin ison läjän rauta-autoja (Majoretten ovat parhaita koska
niissä on jousitus), joilla leikin tosi paljon. Legoista
väännettiin autoja ja luin autolehtiä. Omia autoja on ollut useita
ja nytkin olen siis yhden "onnellinen" omistaja. Seuraan myös
autourheilua televisiosta ja kaikki mahdolliset auto-ohjelmat
katson myös. Tiedän tekniikasta paljon, aina ilmanpuhdistimesta
tietokoneeseen ja olen useasti "konsulttina" kavereille kun ovat
ostamassa teknisiä vempaimia. Minulla ei ole myöskään mitään ns.
naisellisia harrastuksia.
Tältä erää kirjoitteluni päättyy tähän, ehkä täydennän näitä
myöhemmin. Pahoittelen löytämiäsi kirjoitusvirheitä, opiskelu kun
oli vähän sitä sun tätä. Mikäli haluat kommentoida tai haluat kysyä
jotain niin älä epäröi kirjoittaa, palautekuvakkeen löydät
alkusanat sivulta. Kiitoksia ajastasi.
linkit... |