Kun yläaste oli onnellisesti ohi
menin opiskelemaan Tornioon kauppaopistoon. Tällöin muutin myös eka
kertaa pois kotoa soluasuntoon. Kämppikseni oli Tervolasta kotoisin
oleva poika rinnakkaiselta luokalta. Meillä ei ollut muuta yhteistä
kuin huone. Perusjaksolla minulla oli pari tyttöä kavereina, joista
toiseen vähän ihastuinkin. Luokalla olevat muut pojat tunsivat
ennalta toisensa, joten heidän joukkoon en sopeutunut, olivat myös
tyyliltään erilaisia.
Seuraavana vuonna tutustuin heti pariin tyttöön, eli Ankiin ja
Pia'an. Luokallani oli myös hyvin muodikas ja hyvännäköinen poika,
jonka kanssa meninkin juttelemaan ensimmäisen päivän iltana, kun
törmäsimme kirjastossa. Siitä alkoi myös minun ja Timon välinen
ystävyys. Me neljä oltiin räiskyvä porukka koulussa, jossa tahtoi
olla jo -90 luvun alun juppiporukkaa salkkuineen. Päivät kuluivat
mukavasti ja vietimme iltaisin myös paljon aikaa yhdessä, silloin
tosin Pian tilalle tuli Anne, joka oli Ankin kaveri.
Tuolloin olin muuttanut jo toiseen asuntoon asumaan, joka oli vain
minun käytössäni. Tuo aika oli minulle todella antoisaa ja mukavaa,
sitä voisi muistella vaikka kuinka paljon! Tyylini alkoin myös
vaihtua, kun otin mallia Timon tyylistä. Timo kun kävi
shoppailemassa HM:llä Luulajassa ja minunkin piti yrittää olla
viimisen muodin mukainen, tosin silloin oli tyytyminen Tornion
Seppälään.
Kävin viikonloppuisin yleensä kotona ja sieltä Pellon Ponnella
discossa. Musiikkimakuni oli jo tuota aikaisemmin ollut jo
pop-painotteista, mutta sitten puri disco-kärpänen lopullisesti.
Olin niitä harvoja poikia jotka silloin uskalsivat tanssia ja
kehityinkin siinä aika hyväksi. Olin Ponnella myös aina selvinpäin,
mitä monet jo ihmettelivät.
Koska olin aika ujo, peitin sen olemalla viilipytty, joten minua
luultiin ylpeäksi. Tytöt uskaltautuivat juttelemaan vain parin
promillen kännissä, eli fritsuja ei ilmestynyt kaulalle. Toisaalta
samalla itsetuntoni nousi huimasti ja aloin sietää omaa olemustani
sentään jotenkin. Ensimmäiset pussailusessiot koin Ponnen portailla
aivan erityyppisen tytön kanssa. Tyttö oli hevari ja kun otin
puhelinnumeron, niin seuraavana päivänä tajusin, että ei ehkä olla
samalla aaltopituudella ja soitinkin että jos ei jatkettaisikaan
enää. Se tosin kävi hyvinkin kun tyttö seurusteli, mutta oli vähän
retkahtanut kun oli mennyt heikosti... huh helpotti.
Ensimmäiset kännit tuli otettua vasta 17-vuotiaana, nössö kun olin
ollut sitä aiemmin. Tämä tapahtui juuri ennen kuin täytin täydet 18
vuotta. Kun pääsy ravintolaan oli laillista, niin siellä myös
käytiin joka torstai. Paikkana oli Nelsson (nykyään Paradise)
Torniossa ja tietysti yläkerran disco. Silloin piti muutama paukku
ottaa silloin tällöin, mutta hirmukännejä tuli harvoin otettua.
Tutustuin myös paljon uusiin ihmisiin ja kaikki olivat kyllä
tyttöjä. Kaikki tutustumiset jäivät täysin kaveri asteelle, eli en
tuolloinkaan seurustellut.
Katselin poikia oikein mielläni, mutta en oikein halunnut hyväksyä
sitä, enkä siis ajatellut asiaa sen enempää. Aloin myös epäilemään
Timoa homoksi, vaikka asiasta ei silloin vielä puhuttu kun Timo
seurusteli kuitenkin välillä tyttöjen kanssa. Minua se ei
kuitenkaan häirinnyt, eikä meidän välillä ollut kuitenkaan mitään
jännitystä ja sähköä niin sitä ei tarvinnut senkään takia ajatella.
Liikkuin Timon kanssa kuin majakka ja perävaunu luontevasti. Kaikki
hyvä loppuu kuitenkin aikanaan ja kun opiskelu loppui, niin muutin
takaisin kotipaikkakunnalle. Timo muutti Helsinkiin, Pia ja Anne
jäivät Tornioon kuten myös Anki, joka kuitenkin pian muutti
Pelloon.
eteenpäin... |